"BUD JET"-PROJEKTI

Yleistä:
Projektin tavoitteena oli rakentaa edullinen "ensijetti" toisella lennolla vuonna 1991 tuhoutuneen F-15 Eagle koneen tilalle. Koneen tuli olla yksinkertainen, piirustuksista rakennettava ja tietenkin kevyt havaittuani Eaglen olleen ylipainoinen.

Turun suunnalla asuva Jani Tammi oli hankkinut itselleen Bob Parkinson Modelsin valmistaman BARRACUDA sarjan, josta sain Janilta kopiot piirustuksista. Kone oli suunniteltu Bobin oman VECTOR puhaltimen (nippu lyhennettyjä Master potkureita ja sorvattu napa) ja K&B .80 moottorin ympärille, joten rungossa näytti olevan tilaa ja siipipinta-alakin oli Eaglea suurempi. Siispä rakentamaan.

Runko:
Rungon perustaksi valmistettin lasikuidusta laminoimalla yhdessä osassa imu- ja poistokanavat. Muottina oli sähköviilalla ja kuumalangalla muotoiltu Styrox, päällystettynä pakkausteipillä. Kinnusen Arto Kuopion Lennokkikerhosta teki laminoinnit ja parin päivän päästä jo sulateltiin Styrox pois tinnerillä. Saatuun putkeen leikkasin aukon moottoria ja puhallinta varten.

Rungon kaarista ei piirustuksissa ollut yhtään kuvaa, joten tein ne päällys- ja sivukuvannoista mittaamalla neliskanttisiksi. Nurkista pienet palat pois kolmiorimoja varten. Kaaret laminoin, imukanavista taaksepäin, kiinni valmistettuun putkeen ja imukanavien väliin kiinnityvän nokan rakensin erillään. Kaariin ja putkeen laminoin moottorin kohdalle pitkittäiset kovapuut moottorin ja puhaltimen kiinnitustä varten. Seuraavaksi liimasin 4mm kylkibalsat imukanaviin ja kaariin koko takarungon matkalta. Ylä- ja alapintaan liimasin 4mm balsoja kriittisiin kohtiin pitämään takarungon muodossa. Tämän jälkeen liimasin nokkapalan imukanaviin ja ylä- ja alabalsoihin kiinni ja asensin tarvittavat Sullivanin työntötangot ja kääntövivut. Yläpintaan liimasin loput balsalevyt, jättäen kuitenkin huoltoluukun moottorin ja puhaltimen kohdalle. Viimeiset balsalevyt alapintaan asensin vasta juuri ennen päällystystä puhaltimen kiinnituksen vaatimien lukusien ruuvien takia. Jouduin myös tekemään useita pieniä huoltoluukkuja alapintaan. Yläpinnan selkäranka on muutaman kaaren varaan liimattua 1mm balsaa. Kabiini on F-16 koneen kabiini Suomen Lennokista takaperin asennettuna. Koneen nokka on styrokxia.

Siivet:
Siipi valmistui styroxsista mallikaarien avulla leikkaamalla. Piirustuksissa on siiven tyvikaari, mutta kärkikaaresta ei ole hajuakaan. Siispä kopioimaan ja pienentämään. Styroxiin liimasin epoksilla 3mm vanerilevyt mekaanisille laskutelineille ja pintaan liimasin 1.5mm balsalevyt PVAc liimalla. Siivekkeet ovat koko siiven mittaiset ja valmistettu kevyestä balsasta. Siiven liimasin runkoon ja salkokaareen epoksilla.

Peräsimet:
Korkeusperäsin on 5mm balsalevyä, jossa on vahvikkeena 5x10mm mänty saranalinjassa vakaajan jättöreunassa. Sivuvakaaja on 4mm balsaa ja on liimattu rungon yläpintaan kevyellä muotoonhiotulla balsalla tuettuna.

Moottori ja puhallin:
Moottorina on K&B 7.5cc DF moottori, joka palveli myös Eaglessä. Puhaltimena 105mm Kress RK740 MKIII myös Eagle konkari. Puhaltimen lasikuituinen ulkokuori tosin jätettiin pois, koska rungon putki ajaa sen tehtävän. Pillinä Picco .60. Tällä yhdistelmällä Petikon Jettitapahtumassa mitattin työntövoimaksi n.1,4kg. Kress kyllä lupaa yli 3kg, joten mainoksiin on syytä suhtautua varauksella.

Laiteasennuksista:
Servot(7kpl), vastaanotin, akku ja tankki(400ml) ovat kaikki nokassa. Tankki on ahdettu imukanavien väliin korkki nokkaan päin. Tankille tulee pilliltä paineletku ja lähtee syöttöletku kaasuttimelle, josta myös tankataan. Ensiasennuksena koneessa oli Sullivan työntötangot ohjainpinnoille, mutta muutettuani KELKOon alko Kristolan Ari maalailla uhkakuvia flutterista. Vedin sullivanit pois korkeusperäsimeltä ja siivekkeiltä ja sullivanin ulkoputkea pistoputkena käyttäen vedin servojohdot läpi ja asensin servot ohjainpintojen lähelle. Laskutelineiden toiminta jäi vielä sullivanien varaan. Nokkatelineelle asensin oman servon ja päätelineille oman suuriliikkeisen laskutelineservon. Päätelineinä on MK:t ja nokkatelinneenä Dave Brownin valmiste. Tilanahtaudesta johtuen päätelineiden käyttöliike joudutaan kääntämään 90 astetta kulmavivulla molemmilla puolilla. Nämä ja sullivanit ovat tuottaneet hankaluuksia telineiden sisäänotossa. Kaasuservo on puhaltimen ja moottorin takana ja työntötanko kulkee lasikuituputken läpi kaasutinvivulle.

Päällystys:
Koko komeus on päällystetty solarfilmillä. Yläpuoli musta ja alapuoli hopea. Punatähdet sivuperäsimessä ja siivissä, muistuttaakseen etäisesti TopGun MiG-28 konetta (Aggressor F-20). Parempaan lopputulokseen olisi päässyt 50g lasikuitukankaalla ja epoksihartsilla, mutta allekirjoittanut tutustui tekniikkaan vasta myöhemmin.

Lennättämään...
Ensilentoyrityksiä oli useita, mutta teknisten vikojen takia siivilleen Cuda nousi vasta Hangossa -96. Valitettavasti vain noin kolmeksi sekunniksi, eikä edes taitava Robi Hendren voinut estää koneen rikoontumista, ainoastaan minimoida sitä, koneen kimmottua suurelle kohtauskulmalle heti vetoa lisättäessä. Tehtyään delfinimäisen hypyn Cuda tömähti mahalleen kiitotielle. Laskutelineet olivat tuleet siivestä läpi ja oikea siipi oli tästä linjasta poikki. Korjausrakentamisen jälkeen ja silminnäkiöiden haastattelun ja analyysin jälkeen painopistettä reilusti eteenpäin (Piirustuksissa ei ollut mainintaa painopisteen paikasta).

Seuraava yritys oli Oripäässä loppukesästä pilottina Kalle Rahkasuo. Pitkän lähtökiidon jälkeen kone nousi, mutta sukelsi äkisti takaisin kiitotiehen taittaen nokkatelineen lähes mahaansa. Kalle ei kuitenkaan hätääntynyt, vaan veti koneen takaisin ylös ja sai killuteltua sillä kierroksen julistaen tulevansa heti laskuun. Tässä vaiheessa koneen nopeus oli todella alhainen ja moottori huusi kuin syötävä. Kallen kaartaessa perusosalta finaaliin olin jo varma koneen menetyksestä, sen ollessa 90 asteen kallistuksella ja nopeutta ei nimeksikään, mutta sieltä se vain tuli kentälle. Kallen toteamus oli vain, että painopiste on liian edessä, kun saa vetää niin julmetusti. Samalla todettiin myös koneen käyttäytyminen rauhalliseksi.

Soitto yhdysvaltoihin Bob Parkinson modelsille vahvisti painopisteongelman. Piirustukset olivat kuullemma esisarjan, koska niistä oli unohdettu painopisteen paikka, joka on 1 tuuma päätelinelinja etupuolella. Painopiste kohdalleen ja nyt Hyvinkäälle Kristolan Arin kanssa. Tulos lähes Hangon toisinto, muttei suurempia vaurioita. Sora pelasti. Taas painopistettä eteenpäin n.10mm. Ja sitten Arin kanssa Räyskälään. Kone baanalle ja rullaamaan. Yhtäkkiä Ari nosti koneen irti ja se lentää. Kehoitin Aria tekemään laskun, en ollut tankannut konetta lentoa, vaan rullausta varten. Ari suoritti hallitun telineet sisällä laskun nurmelle ilman suurempia vaurioita.

Pienten korjausten jälkeen Cudaa kokeiltiin KELKOn nurmikentältä. Yllätys yllätys. Se jaksaa nousta nurmelta sopivan vastatuulen turvin. Mutta jos moottori ei pyöri aivan piikillä, ei konetta saa irti kentästä. Tehoa ei ole kuin nimeksi. Ensilennot näyttävät, kuin kone olisi 2-metrinen heikossa nostossa. Arin saatua kone trimmiin uskallan itsekkin ohjaimiin. Kone on rauhallinen ja menee kuin juna. Potkurikoneen kampeamista ei esiinny. Muutaman ylhäällä ajetun totuttelukeikan jälkeen Ari kannustaa ottamaan koneen omin avuin ilmaan ja ajamaan koko keikka. Kone nousee vaivoin, teen muutamia kaarroksia, ehkä jopa vaakakierteen ja alan valmistella laskua. Ensin matalalta aloitettu myötätuuli, perusosalla kaasut tyhjäkäynnille, kaarto finaaliin, liitää liian hyvin, tehoa ja uusi kierros. Kaasu pois aiemmin ja muuten samat jutut. Ja sieltähän se tuli nätisti kentälle. Taas uusi jettipilotti Suomeen!!!

Tyhjäkäynnillä työntövoimaksi mitattiin n.500g, joten kone vielä jaksaa lentää yllättävän hyvin, mutta jos moottori sammuu, kone vajoaa nopeasti, mutta varsinaista sakkausta ei ollut havaittavissa. Tuskastuneena heikkoon nousukykyyn ostin samalle moottorille sopivan tuumaa isomman TURBAX I puhaltimen, josta on maailmalta kuulunut positiivisia kommentteja. Nyt talven aikana olisi tarkoitus survoa kenkälusikalla viiden tuuman puhallin vanhan nelituumaisen tilalle. Penkissä testattuna sain uuden puhaltimen työntövoimaksi n.2,5kg, joten tuleva kesä näyttää.

Kommentti:


Barracudan esikuva F-20 Tigershark tuntuu olevan kuin luotu puhallin lennokin malliksi. Samantyylisen siipi/runkoratkaisun omaavia koneita ovat esim. Trim Aircraftin Spectre ja BVM Aggressor/Viper ja näissä kaikissa on hyvät hidaslento ominaisuudet ja myös vauhtia riittä. Edellinen lause ei tarkoita sitä, että Cuda olisi nopea. Se voi olla sitä Ramtec/OS91 yhdistelmällä, mutta silloin rakennustyyli on oltava aivan toisenlainen. Tower Hobbies kyllä myy sarjaa tälle yhdistemälle hintaan $179,99. Lisätietoja saat myös Bob Parkinson Modelsin web sivulta http://members.aol.com/bpjets/jets.html

Käytetyn moottorin toiminta aiheutti monta kävelyä takaisin varikolle. Tässä yksi.

Cuda elinkaarensa loppupuolella Turbax I puhaltimella. K&B toimi parhaiten talvella.